Ilmalämpöpumppu – Toimintaperiaate, käyttökohteet ja vertailu muihin lämmitysmuotoihin (2025)

Sisällysluettelo

1. Johdanto ilmalämpöpumppuihin

2. Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate

3. Käyttötarkoitukset
   

4. Soveltuvat käyttökohteet
   

5. Vertailu muihin lämmitysmuotoihin
   

6. Tunnetut valmistajat ja suosituimmat mallit Suomessa 2025
   

7. Yhteenveto ja suositukset eri tarpeisiin
   
   

Johdanto ilmalämpöpumppuihin

Mikä on ilmalämpöpumppu?

Ilmalämpöpumppu (ILP) on laite, joka siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta sisätilojen lämmitykseen, ja haluttaessa myös päinvastaiseen suuntaan viilennystä varten. Yksinkertaistetusti ilmalämpöpumppu ”pumppaa” lämpöä: talvella se kerää ulkoilmasta lämpöä ja siirtää sitä sisäilmaan, kesällä taas laite voidaan asettaa jäähdyttämään, jolloin lämpöä siirretään sisältä ulos. Tyypillinen ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta osasta: rakennuksen ulkoseinälle asennettavasta ulkoyksiköstä ja sisälle asennettavasta sisäyksiköstä, joita yhdistävät kylmäaineputket. Ulkoyksikkö sisältää laitteen kompressorikomponentin ja lämmön keruusta vastaavan kennon; sisäyksikkö puolestaan puhaltaa lämpimän (tai viileän) ilman huonetilaan.

Ilmalämpöpumppu ja energiatehokkuus

Ilmalämpöpumppujen suosio on kasvanut voimakkaasti energiatehokkuutensa ansiosta. Suomessa on jo yli miljoona ilmalämpöpumppua käytössä, mikä kertoo teknologian vakiintumisesta kotitalouksien lämmitysratkaisuksi. Yhä useampi omakotitalo ja mökki on varustettu ilmalämpöpumpulla, koska laitteella voidaan pienentää lämmityskuluja merkittävästi. Jo ensimmäisestä käyttöpäivästä alkaen ilmalämpöpumppu tuo säästöä: hyvin suunniteltu järjestelmä voi kattaa tyypillisesti 30–60 % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. Sähkölämmitykseen verrattuna lämpöpumpulla voidaan tuottaa sama lämpö vähintään 2–3 kertaa energiatehokkaammin, joten laitteen takaisinmaksuaika on usein vain muutamia vuosia. Esimerkiksi nykyaikaisen ilmalämpöpumpun kausihyötysuhde (SCOP-arvo) voi olla luokkaa 5, mikä voi vähentää lämmityssähkön kulutusta jopa 70 % suoraan sähköön verrattuna. Samalla ilmalämpöpumpun käyttö vähentää asumisen hiilijalanjälkeä: lämpöpumpun lisääminen olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tueksi voi pienentää lämmityksen CO₂-päästöjä 20–40 % vuosittain.

Ilmalämpöpumppuja hankitaan siis ennen kaikkea energiansäästön ja mukavuuden takia. Laite tarjoaa edullista lämpöä talvella ja toimii tarvittaessa ilmastointilaitteena kesällä. Suhteellisen pienellä investoinnilla saadaan parannettua asumismukavuutta ympäri vuoden, mikä on lisännyt laitteiden suosiota niin uusissa kuin vanhoissakin rakennuksissa. Seuraavissa luvuissa perehdytään tarkemmin ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteeseen, sen käyttömahdollisuuksiin eri kohteissa sekä vertaillaan ilmalämpöpumppua muihin lämmitysmuotoihin. Lisäksi esitellään vuoden 2025 suosittuja ilmalämpöpumppumalleja Suomessa ja annetaan yhteenveto suosituksineen eri tarpeisiin.

 

Toimintaperiaate

Miten ilmalämpöpumppu toimii?

Ilmalämpöpumpun toiminta perustuu jäähdytyskoneiston termodynamiikkaan. Laitteen ydin on suljettu kylmäainepiiri, jossa kiertää lämpöä sitova ja luovuttava aine. Järjestelmän tärkeimmät komponentit ovat kompressori, kaksi lämmönvaihdinta (toinen ulkoyksikössä, toinen sisäyksikössä) ja paisuntaventtiili. Kompressorin tehtävä on kierrättää kylmäainetta ja muuttaa sen painetta. Kompressorin sähkömekaanisella työllä kylmäaine puristetaan kasaan, jolloin sen paine ja lämpötila nousevat huomattavasti. Kuuma, korkeapaineinen kylmäaine johdetaan sisäyksikön kennoon (lauhdutin), jossa se jäähtyy ja tiivistyy nesteeksi vapauttaen lämpöenergiaa huoneilmaan puhaltimen avulla. Tämän jälkeen nestemäinen kylmäaine kulkee paisuntaventtiilin läpi ulkoyksikön kennoon (höyrystin). Paisuntaventtiili alentaa kylmäaineen painetta, jolloin se höyrystyy voimakkaasti ja sen lämpötila laskee. Ulkoyksikön kennoa huuhtoo ulkoilma puhaltimen avulla, ja kylmäaineen höyrystyessä kenno sitoo itseensä ulkoilmasta lämpöä. Viimeisessä vaiheessa kompressori imee tämän kylmäainehöyryn takaisin ja prosessi toistuu jatkuvana kiertona. Näin lämpöpumppu siirtää lämpöä ulkoilmasta sisäilmaan.

Tekninen periaate: Lämpöpumppu hyödyntää aineen faasimuutoksia (nestemäisestä kaasuksi ja takaisin) lämmön siirrossa. Kylmäaineen höyrystyessä se sitoo suuri määrän energiaa (latenttilämpöä) ja tiivistyessään vapauttaa saman energian. Ilmiö on verrattavissa veden höyrystymiseen ja tiivistymiseen: esimerkiksi märkien vaatteiden viileys iholla johtuu siitä, että veden haihtuminen sitoo lämpöä ympäristöstä. Ilmalämpöpumppu käyttää sähköenergiaa ainoastaan kompressorin ja puhaltimien pyörittämiseen – itse lämpöenergia ei synny sähkövastuksella, vaan ympäristöstä otetaan talteen olemassa olevaa lämpöä. Siksi ilmalämpöpumpun hyötysuhde (COP, Coefficient of Performance) on tyypillisesti 2–4, eli yksi kilowatti sähköä tuottaa 2–4 kW lämpöä sisätiloihin. Laitteen kausihyötysuhde (SCOP) ottaa huomioon vaihtelevat olosuhteet koko vuoden ajalta; parhaat nykymallit yltävät SCOP-arvoissa noin 5:n tasolle.

On tärkeää huomata, että lämpöpumpun suorituskyky vaihtelee ulkolämpötilan mukaan. Mitä kylmempää ulkona on, sitä suuremman lämpötilaeron laite joutuu tekemään, mikä heikentää hyötysuhdetta. Esimerkiksi +7 °C ulkolämpötilassa ilmoitettu nimellisteho ja COP-arvo laskevat noin puoleen, kun ulkona on -20 °C pakkasta. Kovimmilla pakkasilla (lähellä -30 °C) ilmalämpöpumpun hyötysuhde voi lähestyä suoran sähkölämmityksen tasoa. Nykyisin lämpöpumppujen energiamerkinnöissä ilmoitetaan SCOP-arvo (Seasonal COP) kylmälle ilmastolle, mikä antaa realistisemman kuvan laitteen vuosihyötysuhteesta pohjoisissa olosuhteissa kuin pelkkä COP-luku. Tästä syystä ilmalämpöpumppu mitoitetaan ja sitä käytetään niin, että sen ei tarvitse jatkuvasti käydä täydellä teholla – osa-kuormalla hyötysuhde on parempi. Hyvin eristetyssä talossa ja leudolla säällä pumppu pystyy toimimaan energiatehokkaammin kuin huonosti eristetyssä rakennuksessa tai kireillä pakkasilla. Usein ilmalämpöpumppu asennetaankin tukemaan jotain toista lämmitysjärjestelmää, jotta kovimpien pakkasten aikaan voidaan tarvittaessa käyttää lisälämpöä (esim. sähköpattereita tai tulisijaa) pumpun tueksi.

Ilmalämpöpumpun komponentit muodostavat suljetun järjestelmän, johon käyttäjän ei yleensä tarvitse puuttua. Kompressori ja ulkoyksikön puhallin sijaitsevat ulkona koteloidussa yksikössä, joka kierrättää ulkoilmaa lämmönkeruuta varten. Sisäyksikkö asennetaan yleensä korkealle seinälle isoon huonetilaan, mistä sen puhallin jakelee lämpöä tai viileää ilmaa laajalle alueelle. Sisäyksikössä on myös ilmansuodatin, joka puhdistaa kierrätettävää huoneilmaa pölystä ja epäpuhtauksista. Suodatin on puhdistettava säännöllisesti, jotta ilmavirtaus pysyy riittävänä ja ilmanlaatu hyvänä. Nykyaikaisissa ilmalämpöpumpuissa on lisäksi elektroniikkaa ja automatiikkaa, jotka ohjaavat kompressorin kierroksia (invertteritekniikka) ja optimoivat sulatusjaksot ulkoyksikössä. Näin varmistetaan mahdollisimman tasainen ja tehokas toiminta erilaisissa olosuhteissa.

Ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on yleensä seinälle asennettava laite, joka puhaltaa lämpimän tai viileän ilman huonetilaan. Sisäyksikkö sisältää lämmönvaihdinkennon (lauhduttimen lämmityskäytössä) sekä puhaltimen ja ilmansuodattimen.

Yhteenvetona ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteesta voidaan todeta: laite siirtää lämpöä kylmäaineen avulla ulkoa sisälle (tai päinvastoin) hyödyntäen kompressorin tekemää työtä. Tämä jääkaappiperiaatteeksikin kutsuttu toimintatapa mahdollistaa huomattavasti tehokkaamman lämmöntuoton kuin perinteisillä sähköisillä lämmitysvastuksilla. Teknologian kehittyessä ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on parantunut entisestään, ja uudet ympäristöystävälliset kylmäaineet (kuten R32) ovat vähentäneet laitteiden ilmastovaikutuksia – R32-kylmäaineen kasvihuonepäästöt ovat jopa 67 % pienemmät kuin vanhan R410A:n. Ilmalämpöpumpun tehokas hyödyntäminen vaatii oikeanlaisen mitoituksen, asennuspaikan ja käytön: avoin pohjaratkaisu tehostaa lämmön leviämistä, ja automaattiset säädöt (esim. yöasetukset, lämpötilan pudotus) auttavat pitämään kulutuksen kurissa. Oikein asennettuna ja huollettuna ilmalämpöpumppu on varmatoiminen, turvallinen ja pitkäikäinen (tyypillinen käyttöikä on 15–20 vuotta) lämmitys- ja jäähdytyslaite.

Käyttötarkoitukset

Ilmalämpöpumppu on monipuolinen laite, jota voidaan käyttää lämmitykseen, viilennykseen sekä sisäilman laadun parantamiseen. Seuraavassa on eritelty pumpun keskeiset käyttötarkoitukset:

• Lämmitys: Ilmalämpöpumpun ensisijainen käyttötarkoitus Suomessa on rakennuksen lämmitys. Talvella laite tuottaa tasaista lämpöä ja ylläpitää miellyttävää huonelämpötilaa energiatehokkaasti. Pumppu reagoi termostaatin ohjauksella sisälämpötilan muutoksiin ja pystyy tuottamaan lämpöä jopa kovilla pakkasilla, kunhan apuna on tarvittaessa tukilämmitys. Ilmalämpöpumppua ei yleensä suositella ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi, mutta oikein käytettynä se kattaa suuren osan lämmitystarpeesta ja pienentää esimerkiksi sähkölämmittäjän energiankulutusta merkittävästi. Hyvällä ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa rakennuksen tarvitsema lämpö kokonaan leudon talven aikana, mutta kylmimpinä päivinä tarvitaan varalle toinen lämmönlähde. Automaattitoiminnolla varustetuissa malleissa tulee varmistaa, ettei laite turhaan vaihda viilennykselle esimerkiksi takkaa lämmitettäessä – usein on parempi käyttää manuaalisesti pelkkää lämmitysmoodia talvikaudella.
  
  

• Viilennys: Yhä useammin ilmalämpöpumppua hyödynnetään myös ilmastointilaitteena kesähelteillä. Samalla laitteella, joka talvella lämmittää, voidaan kesällä viilentää asuntoa tehokkaasti. Viilennystoiminnolla prosessi käännetään toisin päin: sisäyksikön kenno toimii höyrystimenä, joka viilentää huoneilmaa, ja ulkoyksikkö puhaltaa lämpöenergian ulos. Ilmalämpöpumpun viilennys on yleensä huomattavasti energiapihimpää kuin vanhanaikaisten ikkunamallisten ilmastointilaitteiden; pumppu siirtää lämpöä ulos muutaman COP-yksikön tehokkuudella. Tyypillinen viilennystoiminnon sähkönkulutus on melko pieni eikä syö merkittävästi lämmityskaudella saavutettuja säästöjä. Viilennyksen sivuvaikutuksena laite myös poistaa kosteutta sisäilmasta, mikä lisää asumismukavuutta helteillä. Tämä on tärkeää, sillä liiallinen sisäilman kosteus voi tuntua tukalalta – ilmalämpöpumppu toimii siis myös tehokkaana ilmankuivaimena kesäisin.
  
  

• Ilmanpuhdistus ja -vaihto: Ilmalämpöpumppu kierrättää huoneilmaa suodattimien läpi, mikä puhdistaa sisäilmaa pölystä, siitepölystä ja muista hiukkasista. Laitteen sisäyksikössä on yleensä pestävä pölysuodatin, ja joissakin malleissa on lisäksi aktiivihiili- tai ionisaatiosuodattimia, jotka parantavat ilmanlaatua. Esimerkiksi Panasonicin malleissa on Nanoe X -teknologia, joka neutraloi epäpuhtauksia ja hajuja sisäilmasta. On kuitenkin huomattava, että perinteinen ilmalämpöpumppu ei korvaa varsinaista ilmanvaihtoa, sillä se ei tuo ulkoa raikasta ilmaa sisälle, vaan kierrättää olemassa olevaa sisäilmaa. Joissakin uudemmissa malleissa saattaa olla rajoitettu tuloilma-aukko, mutta pääosin ILP:n ilmanvaihtovaikutus perustuu ilman sekoittamiseen ja suodatukseen. Joka tapauksessa puhtaampi ja liikkeessä oleva sisäilma lisää viihtyvyyttä. Laitteen huolellisella sijoittelulla voidaan myös tasoittaa asuntojen lämpötilaeroja huoneesta toiseen, mikä parantaa kokonaishyalä (esim. puhaltamalla lämpöä portaikkoon leviää se yläkertaan).
  
  

• Energiansäästö: Keskeinen syy ilmalämpöpumpun käyttöön on säästää energiaa ja kustannuksia. Kun ILP asennetaan esimerkiksi suorasähkölämmitteiseen taloon, voidaan sähkölaskua pienentää 20–30 % lämmityskaudella. Vastaavasti öljylämmitteisen talon öljynkulutus vähenee huomattavasti, kun osa lämmöstä tuotetaan ilmalämpöpumpulla. Laitteen tuottama lämpö on ns. ”ilmaista energiaa” siltä osin, kuin se tulee ympäristöstä – ainoastaan kompressorin ja puhaltimien käyttämä sähkö maksetaan. Käytännössä hyvin mitoitettu pumppu voi tuottaa vuodessa satojen eurojen säästöt lämmityskustannuksissa. Sijoitus ilmalämpöpumppuun (hankintahinta ja asennus) maksaa itsensä takaisin yleensä noin 5–7 vuodessa pelkkinä energiansäästöinä. Tämän jälkeen laite jatkaa tuottamalla nettohyötyä koko jäljellävän elinikänsä ajan. Energian säästämisen lisäksi lämpöpumpun käyttö vähentää tarvetta polttaa puuta takassa tai käyttää sähköpattereita, mikä voi lisätä asumisen vaivattomuutta ja pitää sisälämpötilan tasaisempana.
  
  

Yhteenvetona voidaan sanoa, että ilmalämpöpumppu on monitoimilaite, joka lisää asumismukavuutta kaikkina vuodenaikoina. Se tarjoaa taloudellisen lämmitysratkaisun talveksi, helpotusta kuumiin kesäpäiviin viilentämällä, sekä parantaa sisäilman laatua suodattaen epäpuhtauksia. Nämä hyödyt saavutetaan vieläpä ympäristöystävällisesti: lämpöpumppu hyödyntää uusiutuvaa energiaa (ulkoilman lämpöä) ja siten pienentää rakennuksen hiilidioksidipäästöjä verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin. Ilmalämpöpumppu toimii parhaiten olemassa olevan lämmitysjärjestelmän kumppanina – se on joustava ratkaisu, joka voidaan integroida erilaisiin käyttötarpeisiin, aina omakotitalojen päälämmityksestä kesämökkien ylläpitolämmitykseen tai toimistotilojen jäähdytykseen.

 

Soveltuvat käyttökohteet

Ilmalämpöpumppu soveltuu moneen eri kohteeseen ja rakennustyyppiin. Yksi ILP:n eduista on, että sen asennus on suhteellisen helppoa lähes rakennukseen kuin rakennukseen – se ei vaadi laajoja muutostöitä talon rakenteisiin. Seuraavassa käydään läpi tyypillisiä käyttökohteita, joihin ilmalämpöpumppu sopii:

• Omakotitalot: Suurin osa ilmalämpöpumpuista asennetaan pientaloihin, erityisesti sähkölämmitteisiin omakotitaloihin. Tällaisissa taloissa ILP leikkaa lämmityssähkön kulutusta huomattavasti. Avopohjaisissa omakotitaloissa yksi sisäyksikkö voi levittää lämpöä 30–100 m² alueelle. Jos talo on pohjaratkaisultaan sokkeloinen tai kaksikerroksinen, voidaan harkita useampaa sisäyksikköä (multi-split -järjestelmä) kattamaan koko asuinpinta-ala. Ilmalämpöpumppu ei yleensä yksin riitä talon ainoaksi lämmitysmuodoksi, mutta se on erinomainen tukilämmitys sähkölämmityksen, öljykattilan tai vaikka pellettitakan rinnalle. Moni omakotiasuja pitää myös viilennysmahdollisuutta suurena plussana. Pumpun ulkoyksikkö on omakotitalossa helppo sijoittaa talon seinälle tai tukevalle maatelinelle lumirajan yläpuolelle (vähintään ~80 cm maanpinnasta).
  
  

• Rivitalot ja kerrostaloasunnot: Myös rivi- ja kerrostalojen asukkaat ovat alkaneet asentaa ilmalämpöpumppuja (tai pikemminkin ilmastointipumppuja) asuntoihinsa, tosin pääasiassa jäähdytystä varten. Kerrostaloissa ilmalämpöpumpun lämmityskäyttö ei usein ole tarpeen (koska talot liitetään yleensä kaukolämpöön), mutta huoneistokohtaisena viilennyslaitteena ILP on kysytty erityisesti ylimmissä kerroksissa. Asennus vaatii taloyhtiön luvan, sillä ulkoyksikkö joudutaan kiinnittämään julkisivuun tai parvekkeelle. Moni taloyhtiö on sallinut nykyaikaiset hiljaiset laitteet, koska ne parantavat asumisviihtyvyyttä merkittävästi kesähelteillä. Rivitaloissa, joissa on enemmän omaa seinäpintaa, ILP:n asentaminen on helpompaa ja sitä voidaan käyttää sekä lämmitykseen että viilennykseen asunnon koosta ja pohjaratkaisusta riippuen. Huomionarvoista on, että ilmalämpöpumppu ei ole yhteensopiva keskitetyn ilmanvaihdon kanssa siinä mielessä, että se ei jaa lämpöä ilmanvaihtokanavistossa – jokainen asunto käyttää omaa sisäyksikköään.
  
  

• Kesämökit ja vapaa-ajan asunnot: Ilmalämpöpumppu on erittäin suosittu mökkiens lämmitysratkaisu, etenkin talvikauden ylläpitolämmitykseen. Mökillä voidaan pitää peruslämpö esimerkiksi +10 °C:ssa ILP:n avulla talvella, mikä estää rakenteita kylmästä kosteuden kondensoitumisesta ja helpottaa mökin käyttöönottoa lomille. Laitteessa on usein ylläpitolämpötila-asetus (esim. +8…+12 °C), jolla mökki pidetään sulana energiatehokkaasti. Kun mökille saavutaan, lämpötilaa voidaan nostaa nopeasti pumpun tehoja lisäämällä. Kesällä taas ilmalämpöpumppu auttaa pitämään mökin viileänä hellepäivinä. Koska monilla mökeillä ei ole sähköliittymän teho mitoitettu isoon lämmitykseen, ILP on oiva ratkaisu: se kuluttaa vain vähän sähköä tuottaessaan lämpöä. Mökkikäytössä arvostetaan myös etäohjausmahdollisuutta – monia malleja voi ohjata puhelinsovelluksella, joten lämpötilan voi nostaa mukavaksi jo matkalla mökille. Huomattakoon, että mökille asennettaessa ulkoyksikkö on syytä sijoittaa lumikuorman ja putoavan jään ulottumattomiin (esim. räystään alle).
  
  

• Autotallit ja ulkorakennukset: Ilmalämpöpumppu sopii hyvin myös autotallien, varastojen ja muiden sivurakennusten lämmittämiseen. Erityisesti tiloissa, joissa peruslämmön tarve on kohtuullinen ja jatkuva, ILP tarjoaa edullisen tavan pitää lämpö plussan puolella. Autotallissa halutaan usein noin +5…+15 °C lämpöä, jotta auto ja tavarat pysyvät kuivina – ilmalämpöpumppu on tähän tehtävään omiaan. Se toimii erinomaisesti tällaisena pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä pienemmissä tiloissa. Asennus on yksinkertainen, koska erillistä vesikiertoista patteriverkostoa tai savupiippua ei tarvita. Monet lämpöpumppumallit kestävät hyvin viileän ylläpitokäytön eikä niiden tekninen toiminta häiriinny, vaikka lämmitettävä tila olisi vain muutamia asteita lämmin – tosin hyötysuhde on parempi, kun ylläpidetään hieman korkeampaa lämpötilaa. Ulkorakennusten osalta ILP:n hyötynä on myös jäähdytys: esimerkiksi pihasaunan pukuhuone tai verstas voidaan kesällä viilentää tarvittaessa, jos niissä oleskellaan.
  
  

• Toimitilat ja liiketilat: Pienet toimistot, kaupat, kahvilat ja muut liiketilat hyödyntävät paljon ilmalämpöpumppuja sekä asiakastilojen viilentämiseen että energiatehokkaaseen lämmitykseen. Erityisesti tiloissa, joissa ei ole kaukolämpöä tai joissa halutaan itsenäinen jäähdytys, ILP on kustannustehokas ratkaisu. Liiketiloissa arvostetaan pumpun kykyä reagoida nopeasti lämpökuormien vaihteluihin – esimerkiksi auringon paahteen tai asiakasmäärän kasvu nosto sisälämpötilaa, jolloin invertteriohjattu pumppu lisää tehoaan automaattisesti. Samoin iltaisin ja öisin, kun tilat ovat tyhjillään, lämpöpumppu voidaan säätää lepokäytölle säästämään energiaa. Moni yrittäjä valitsee ilmalämpöpumpun myös siksi, että se parantaa sisäilman laatua (pölyn suodatus) ja vähentää vetoa verrattuna sähköpuhaltimiin. Serveri- ja laitetilat ovat yksi erikoisesimerkki: ilmalämpöpumppu on yleinen ratkaisu pienten palvelinhuoneiden jäähdyttämiseen ympäri vuoden.
  
  

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että ilmalämpöpumppu sopii kaikkiin rakennustyyppeihin, joissa on sähköliittymä saatavilla ja tarvetta joko lämmityksen tehostamiseen tai viilennykseen. Se ei vaadi vesikiertoista lämmönjakoa (kuten pattereita tai lattialämmitystä), mikä tekee siitä erityisen houkuttelevan saneerauskohteissa, joissa halutaan parantaa lämmitysjärjestelmää ilman suuria remontteja. Myös asuntoihin, joissa on suora sähkölämmitys (patterit tai kattolämmitys), ILP tuo kaivattua helpotusta sähkönkulutukseen. Ainoat kohteet, joihin perinteinen ilmalämpöpumppu ei suoranaisesti sovi, ovat ne joissa lämmitystarve on hyvin pieni tai olematon (esim. kylmät varastot, joita pidetään tarkoituksella pakkasella) – mutta näissäkin ILP:llä voisi tarvittaessa ylläpitää pientä lämpöä. Kaiken kaikkiaan ilmalämpöpumppu on joustava ja skaalautuva ratkaisu, mikä selittää sen suosion pientaloista kerrostaloasuntoihin ja liikerakennuksiin.

Vertailu muihin lämmitysmuotoihin

Ilmalämpöpumppu edustaa lämpöpumpputeknologiaa, joka hyödyntää ympäristön uusiutuvaa lämpöä (ulkoilmaa) lämmitykseen. Sitä voidaan verrata sekä perinteisiin suoriin lämmitysmuotoihin (sähkö ja öljy) että toisiin lämpöpumppuihin (esim. maalämpö) sekä kaukolämpöön. Seuraavaksi vertaillaan ilmalämpöpumppua näihin vaihtoehtoihin kustannusten, tehokkuuden ja ympäristövaikutusten kannalta.

• Suora sähkölämmitys: Tavanomainen sähkölämmitys – kuten sähköpatterit, kattolämmitys tai lattialämmityskaapelit – muuntaa sähköenergian lämmöksi hyötysuhteella 1 (100 %). Ilmalämpöpumppu sitä vastoin käyttää 1 kWh sähköä siirtääkseen ulkoa useamman kWh lämpöä sisälle, joten sen hyötysuhde on moninkertainen. Kuten aiemmin todettu, ILP voi pienentää sähkölämmittäjän energiankulutusta tyypillisesti ~30–60 % tilanteesta riippuen. Tämä merkitsee tuntuvia kustannussäästöjä etenkin, kun sähkön hinta on korkea. Suoran sähkölämmityksen etuna on laitteiden halpa hinta ja huoltovapaus, mutta käyttökulut ovat korkeat. Ilmalämpöpumppu vaatii alkuinvestoinnin (noin 1500–3000 € asennettuna), mutta maksaa itsensä takaisin alentuneina sähkölaskuina muutamassa vuodessa. Ympäristön kannalta suora sähkölämmitys tuottaa päästöjä riippuen sähköntuotannosta – Suomessa sähkö on yhä puhtaampaa, mutta koska sähkölämmitys kuluttaa paljon kWh, sen hiilijalanjälki on suurempi kuin ILP:n, joka vähentää sähköntarvetta merkittävästi. Toisaalta sähköpatteri toimii aina nimellisteholla myös kovilla pakkasilla, kun taas ilmalämpöpumpun teho heikkenee pakkasen kiristyessä. Siksi suora sähkö toimii varalämmityksenä ILP:n rinnalla hyvin. Käytännössä ILP on suoralle sähkölämmittäjälle lähes aina kannattava lisä: se tarjoaa saman mukavuuden paljon pienemmällä energiankulutuksella.
  
  

• Öljylämmitys: Öljykattilalla vesikiertoista järjestelmää lämmittävä talo voidaan myös varustaa ilmalämpöpumpulla. Öljylämmityksen hyötysuhde on tavallisesti ~85–90 % (kattilan hyötysuhde), ja polttoöljy on fossiilinen polttoaine, josta syntyy hiilidioksidipäästöjä poltettaessa. Ilmalämpöpumpun lisääminen vähentää suoraan tarvittavan öljyn määrää. Polttoainekustannukset: Yksi litra polttoöljyä tuottaa noin 10 kWh lämpöä, joten jos öljyn hinta on vaikkapa 1 €/l, lämpökilowattitunnin hinnaksi tulee ~0,10 €. Sähkön hinnan vaihdellessa (esim. 0,15 €/kWh) ilmalämpöpumpulla tuotetun lämmön hinta voisi olla ~0,05 €/kWh (COP=3) – selvästi öljyä edullisempaa. Öljyn hinnan nousu ja verotus tekevät lämpöpumpusta entistä houkuttelevamman. Ympäristövaikutukset: Öljylämmitys tuottaa noin 260 g CO₂ per tuotettu kWh lämpöä, kun taas ilmalämpöpumpun käyttämä sähkö Suomessa on keskimäärin paljon vähäpäästöisempää. Lämpöpumpun avulla öljylämmittäjä voi pienentää kotinsa hiilidioksidipäästöjä jopa 20–40 %. Lisäksi öljykattilan käyttöikä pitenee, kun sitä rasitetaan vähemmän. Ilmalämpöpumppu onkin suosittu ratkaisu öljylämmitteisissä taloissa ennen siirtymistä kokonaan uusiutuviin lämmitysmuotoihin. Haittapuolena on, että öljykattilaa on yhä pidettävä toimintakunnossa varalla – mutta pumppu hoitaa suuren osan vuodesta peruskuorman. Öljylämmitykseen verrattuna ILP myös parantaa sisäilmaa (ei palamiskaasuja sisälle) ja vähentää riippuvuutta öljyn hintavaihteluista.
  
  

• Maalämpö (maalämpöpumppu): Maalämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin ilmalämpöpumppu, mutta se kerää lämpöä maaperästä tai kalliosta porakaivon kautta. Maalämpöjärjestelmä on kokonaisvaltainen lämmitysratkaisu, joka yleensä kattaa koko talon lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuotannon. Investointikustannus on korkea (tyypillisesti 10 000–20 000 € porauksineen), mutta maalämpöpumpun hyötysuhde on erinomainen ympäri vuoden – vuosihyötysuhde (SCOP) on yleensä 3–4 pohjoisissa oloissa, eli se säästää jopa 60–75 % sähköä suorajiin sähkölämmitykseen verrattuna. Maalämpö on siis vielä ilmalämpöpumppuakin energiatehokkaampi, erityisesti talven kylmimpinä aikoina, koska porakaivon lämpötila pysyy korkeampana kuin ulkoilma. Käyttökustannukset maalämmössä ovat hyvin alhaiset (lähinnä sähkön hinta x 1/3 kWh per lämpö-kWh). Ympäristövaikutuksiltaan maalämpö on erittäin hyvä valinta: se vähentää lämmityksen CO₂-päästöjä dramaattisesti, varsinkin kun sähköntuotanto on uusiutuvaa. Käyttömukavuudeltaan maalämpö vastaa perinteistä keskuslämmitystä – järjestelmä on huomaamaton ja täysin automaattinen. Ilmalämpöpumppuun verrattuna maalämpöpumppu ei vaikuta sisäilman kiertoon (maalämpö kytketään vesikiertoiseen lattia- tai patterilämmitykseen). Jos talossa on jo vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, maalämpö voi olla hyvä ratkaisu sen korvaajaksi. Mutta jos vesikiertoa ei ole (vain sähköpatterit), ilmalämpöpumppu on huomattavasti edullisempi asentaa. Yhteenvetona: maalämpö on investointina suuri, mutta pitkällä tähtäimellä tehokkain ja ympäristöystävällisin lämmitysmuodoista. Ilmalämpöpumppu on edullisempi ja joustavampi, mutta kattaa yleensä vain osan lämmityksestä.
  
  

• Kaukolämpö: Kaukolämpö on monessa kaupungissa yleisin lämmitysmuoto, jossa keskitetyssä laitoksessa tuotettu kuuma vesi jaetaan putkiverkostoa pitkin rakennusten lämmönvaihtimille. Kaukolämpö on käyttäjälle helppo ja huoleton ratkaisu: se ei vaadi omaa laitteistoa (paitsi lämmönvaihdin) eikä polttoainetäydennyksiä. Kustannukset muodostuvat liittymismaksusta ja kulutusperusteisesta tariffista. Ilmalämpöpumppuun verrattuna kaukolämpö on tasaisen varma – sen teho ei riipu ulkolämpötilasta ja lämpöä on aina saatavilla tarpeen mukaan. Energiantuotannon hyötysuhde on korkea, koska kaukolämmössä käytetään usein yhteistuotantoa (sähkö ja lämpö tuotetaan samassa prosessissa) tai hukkalämpöjä. Ympäristövaikutukset riippuvat lämmön tuotantotavasta: Suomessa kaukolämpö on yhä osin fossiilista (maakaasua, kivihiiltä), mutta kasvavassa määrin siirrytään biopolttoaineisiin, lämpöpumppuihin (esim. alueelliset suurilämpöpumput) ja jopa ydinenergiaan (pienreaktorit tulevaisuudessa). Ilmalämpöpumppu ei yleensä kilpaile kaukolämmön kanssa, koska jos talo on jo kaukolämmössä, erillistä lämpöpumppua ei ole taloudellista järkeä käyttää lämmitykseen. Poikkeuksena on viilennys: kaukolämpötalossa, jossa kaivataan jäähdytystä, ratkaisu voi olla ilmalämpöpumpun asentaminen pelkkään viilennyskäyttöön. Kaukolämpö on luotettava ja suhteellisen ympäristöystävällinen isoissa taajamissa, mutta haja-asutusalueilla sitä ei ole saatavilla. Siellä ilmalämpöpumppu on usein helppo ja edullinen vaihtoehto, jos maalämpöön ei haluta investoida. Kaukolämpöön verrattuna ILP:n etu on nimenomaan jäähdytysmahdollisuus sekä se, että asiakas hallitsee itse laitettaan (ei ole riippuvainen energialaitoksen hinnankorotuksista yhtä paljon).
  
  

• Ilma-vesilämpöpumppu: Vaikka tämä ei ollut varsinaisesti kysytty, maininnan arvoinen on toinen lämpöpumpputyyppi, ilma-vesilämpöpumppu (IVLP), joka kerää lämpöä ulkoilmasta kuten ILP, mutta luovuttaa sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. IVLP on eräänlainen välimuoto ilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun välillä. Se pystyy lämmittämään myös käyttövettä ja koko talon vesikiertoisen verkon, mutta sen teho laskee ulkolämpötilan laskiessa samaan tapaan kuin ILP:llä. Investointi on suurempi kuin ilmalämpöpumpussa, mutta pienempi kuin maalämmössä. Ympäristövaikutukset ja säästöt ovat hyviä, mutta kaikkein kovimmilla pakkasilla IVLP tarvitsee sähkövastusta avuksi. Mainitsemme tämän siksi, että joskus termit voivat sekoittua: ilmalämpöpumppu viittaa yleensä ilma-ilma-pumppuun (ILP), jollaisesta tässä raportissa on kyse, kun taas ilma-vesipumppu on erillinen laite.
  
  

Yhteenveto eri lämmitysmuotojen vertailusta on esitetty alla olevassa taulukossa. Siitä ilmenevät kunkin vaihtoehdon tyypilliset ominaisuudet kustannusten, tehokkuuden ja ympäristökuormituksen näkökulmasta:

Taulukko 1: Eri lämmitysmuotojen vertailu (ilmalämpöpumppu vs. vaihtoehdot)

(Taulukon hinnat ja luvut ovat suuntaa-antavia keskimääräisiä arvoja vuonna 2025. Yksittäisissä kohteissa luvut voivat vaihdella.)

Taulukosta nähdään, että ilmalämpöpumppu asettuu ikään kuin välimuotoon: investointina se on edullisempi kuin maalämpö tai ilma-vesipumppu, mutta hyötysuhteeltaan parempi kuin suora sähkö tai öljy. Se on myös joustava lisälämmitysmuoto, sillä ILP voidaan asentaa rinnakkaiseksi järjestelmäksi lähes mihin tahansa taloon. Muihin lämpöpumppuihin verrattuna sen heikkous on kyvyttömyys tuottaa kaikkea lämpöä ympäri vuoden – kovilla pakkasilla sen apuna tarvitaan toinen lämmönlähde. Kustannusmielessä ILP on usein “matalalla roikkuva hedelmä”: suhteellisen pienellä kululla saadaan iso osa lämmitysenergiasta talteen ympäristöstä. Ympäristön kannalta jokainen suoran sähkön tai öljyn sijaan lämpöpumpulla tuotettu kilowattitunti on voitto – lämpöpumput hyödyntävät uusiutuvaa lämpöä ja vähentävät päästöjä merkittävästi.

On kuitenkin tilanteita, joissa jokin muu lämmitysmuoto voi olla perustellumpi: Esimerkiksi uudessa talossa keskellä kaupunkia kaukolämpö voi olla kokonaistaloudellisesti järkevin, tai erittäin suurissa rakennuksissa maalämpö voi tuottaa alhaisimmat käyttökulut. Usein ratkaisu löytyy myös yhdistelmistä, kuten hybridijärjestelmistä (ILP + sähkö, ILP + takka, ILP + öljy). Asumismukavuuden näkökulmasta ilmalämpöpumpun tuoma viilennysmahdollisuus on ainutlaatuinen verrattuna esimerkiksi öljy- tai kaukolämpöön – hellejaksojen yleistyessä tämäkin painaa vaakakupissa.

Tunnetut valmistajat ja suositut mallit Suomessa 2025

Suomen markkinoilla on vuonna 2025 tarjolla useiden valmistajien ilmalämpöpumppuja, joista osa on vakiinnuttanut asemansa luotettavina laatumerkkeinä ja osa edustaa uudempia tulokkaita. Suosituimpia merkkejä Suomen ilmalämpöpumppumarkkinoilla ovat mm. Mitsubishi Electric, Panasonic, Toshiba, Daikin sekä perinteisesti myös Fujitsu. Viime vuosina myös kiinalaiset valmistajat, kuten Gree ja Midea (Innova), ovat nostaneet suosiotaan edullisemmassa hintaluokassa tarjoamalla pohjolan oloihin sopivia malleja. Alla käsitellään lyhyesti kutakin tunnetuinta valmistajaa ja niiden suosittuja malleja sekä vertaillaan niiden ominaisuuksia, hintatasoja ja kuluttaja-arvioita. Yksityiskohtainen vertailu on esitetty taulukossa raportin lopussa.

Mitsubishi Electric: Mitsubishi on pitkään ollut Suomen myydyimpiä ilmalämpöpumppumerkkejä, tunnettu erinomaisesta energiatehokkuudesta ja kyvystä toimia luotettavasti kovillakin pakkasilla. Erityisesti Mitsubishin Hyper Heating -teknologiaa hyödyntävät mallit, kuten LN-sarja (MSZ-LN) ja uudempi FT-sarja, ovat olleet kestosuosikkeja. Näissä laitteissa nimellislämmitysteho säilyy hyvänä vielä -25 °C:ssa ja toimintavarmuus ulottuu jopa -35 °C pakkasiin saakka. Mitsubishi-malleissa on yleensä vakiovarusteena Wi-Fi-etäohjaus sekä ns. takkatoiminto, joka kierrättää takan lämpöä puhallustoiminnolla koko taloon. Kuluttajat arvostavat Mitsubishi Electricin pumppuja niiden luotettavuuden, tehokkuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi – käyttäjäarvioissa toistuvat kiitokset laitteen tehokkaasta lämmityskyvystä talvipakkasilla ja hiljaisesta käynnistä. Mitsubishin hintaluokka on keski-korkea; tyypillisesti asennettuna pumput maksavat n. 2000–3000 €, mutta vastineeksi saa huippulaatua ja pitkän käyttöiän. Merkki on myös tunnettu laajasta huoltoverkostostaan Suomessa, mikä tuo turvaa pitkäksi aikaa.

Panasonic: Panasonic on toinen japanilainen laatumerkki, joka on erittäin suosittu Suomessa. Panasonicin HZ-sarjan “Flagship”-mallit ja CZ-/XZ-sarjan perusmallit (Etherea-mallistossa) ovat vakiinnuttaneet paikkansa monessa kodissa. Panasonicin laitteet tunnetaan hiljaisesta käyntiäänestään ja huippuluokan ilmansuodatusominaisuuksistaan – esimerkiksi Nanoe X -ionisaattori on monessa mallissa puhdistamassa sisäilmaa. Teholuokaltaan Panasonicin parhaat mallit yltävät myös -25 °C toimintalämpötiloihin ja SCOP-arvot ovat 5 tuntumassa, eli ne saavat A+++ -energialuokituksen. Kuluttajapalautteissa Panasonic saa kiitosta erityisesti ääniominaisuuksista: sisäyksikön äänitaso voi olla vain ~19 dB(A) pienimmällä teholla, mikä tekee laitteesta lähes huomaamattoman. Hintataso on keskiluokkaa: asennettuna noin 1500–2500 € mallista riippuen. Panasonicin vahvuuksiin kuuluu myös laaja mallisto – on pieniä malleja kerrostalokäyttöön ja tehokkaampia omakotitaloihin. Ympäristöystävällisyydestä kertoo se, että valmistaja on siirtynyt R32-kylmäaineeseen kaikissa suosituissa malleissaan, mikä vähentää laitteen ilmastokuormaa entisestään. Kokonaisuutena Panasonic on erinomaisen hinta-laatusuhteen merkki: kuluttaja-arvioiden valossa yhä erittäin suosittu ja luotettava valinta (monet mallit saavat käyttäjiltä 4–5/5 tähteä mm. tehokkuudesta ja viimeistelystä).

Toshiba: Toshiba on niin ikään tunnettu brändi, joka on valmistanut lämpöpumppuja pitkään. Suomessa Toshiba on erityisesti profiloitunut pohjolan olosuhteisiin suunnitelluilla malleilla, kuten Daiseikai-sarja. Vuonna 2025 Toshiba on tuomassa markkinoille uuden 10. sukupolven Daiseikai-lippulaivamallinsa, jolta odotetaan huippuluokan suorituskykyä. Jo nykyiset mallit, kuten Toshiba Polar ja Premium+, ovat saavuttaneet suosiota: ne tarjoavat tehokkaan lämmityksen kovillakin pakkasilla ja erittäin hiljaisen toiminnan. Toshiba hyödyntää kehittynyttä invertteritekniikkaa optimoidakseen kompressorin toimintaa, ja laitteissa on yleensä vakiona Wi-Fi-etäohjaus kuten kilpailijoillakin. Erityistä Toshibassa on myös panostus sisäilman laatuun – esimerkiksi AllergenClear- ja Plasma-ionisointitoiminnot joissain malleissa auttavat allergikkoja puhtaamman ilman avulla. Kuluttajien arvosteluissa Toshiba saa pisteitä hiljaisuudesta ja kestävyydestä. Myös muotoiluun on kiinnitetty huomiota: Toshibalta löytyy sisustukseen sulautuvia sisäyksiköitä, ja uusiin malleihin on tulossa jopa puusomisteisia sisäyksikkövaihtoehtoja design-tietoisille. Hintaluokka on keskitasolta korkeaan (n. 1800–2500 € asennettuna mallista riippuen). Toshiba on valittu testivoittajaksi joissakin Pohjoismaiden vertailuissa sen tasapainoisen suorituskyvyn ansiosta. Kuluttaja-arvioissa Toshiba-pumput luokitellaan yleensä “erittäin hyviksi” (noin 4/5 tähteä), erityisesti mainitaan laitteen hiljaisuus ja toimintavarmuus pakkasilla.

Daikin: Daikin on suuri kansainvälinen valmistaja, joka on viime vuosina nostanut markkinaosuuttaan myös Suomessa. Daikin on tunnettu innovatiivisista ratkaisuistaan – esimerkiksi uudet Nepura-sarjan ilmalämpöpumput ovat tuoneet markkinoille ainutlaatuisia ominaisuuksia. Yksi Daikinin erikoisuuksista on ulkoyksikön pohjaratkaisu: Nepura-malleissa ulkoyksikön sulatusvedet voidaan ohjata suoraan viemäriin pohjalevyn kautta, mitä muilla merkeillä ei yleensä ole vakiona. Daikin tarjoaa myös poikkeuksellisen pitkiä takuita laitteilleen, kun asiakas rekisteröi tuotteen – tämä kertoo luottamuksesta laatuun. Suosittuja malleja 2025 ovat Daikin Stylish ja Perfera (N-sarja), jotka edustavat tyylikästä muotoilua (esim. eri värivaihtoehdot sisäyksiköissä) sekä huippuluokan energiatehokkuutta. Daikin Perfera N30 luokitellaan vuoden 2025 kärkimalleiksia sen erinomaisen lämmitys- ja viilennystehojen ansiosta. Siinä on myös sisäänrakennettu ilmanpuhdistustoiminto allergikoille. Daikin-pumppujen käyttäjäkokemukset painottavat laitteiden hiljaisuutta ja luotettavuutta – monien mielestä Daikinin asiakaspalvelu ja huoltoverkosto on myös erittäin hyvä. Hintatasoltaan Daikin on premium-luokkaa Mitsubishin rinnalla (usein 2000–3000 € haarukassa). Yritys on yksi harvoista, joilla on myös Euroopassa omaa lämpöpumppujen tuotantoa (monet muut tuottavat laitteet Aasiassa). Kaiken kaikkiaan Daikin on nouseva suosikki erityisesti design- ja laatutietoisille asiakkaille.

Fujitsu General: Fujitsu (ja sen Euroopassa käyttämä tuotenimi General) on pitkän linjan lämpöpumppuvalmistaja, jonka laitteita on asennettu Suomeen jo 1990-luvulta lähtien. Fujitsu on tunnettu kestävistä ja korkealaatuisista pumpuistaan. Vuonna 2025 Fujitsu pyrkii edelleen pysymään kärkimerkkien joukossa uudistamalla mallistoaan. Erityisesti Fujitsu Slim Excellence on mainittu uutuutena, joka tarjoaa tehokkaan lämmityksen ohuemmassa sisäyksikkökoossa. Fujitsun vahvuuksia ovat edistynyt invertteriohjaus, hiljainen toiminta ja pitkä käyttöikä. Laitteet on suunniteltu toimimaan vaativissa oloissa ja monet asentajat pitävät Fujitsua “varmana valintana” teknisen luotettavuuden ansiosta. Käyttäjäarvostelut korostavat Fujitsun pumppujen luotettavuutta ja helppokäyttöisyyttä – laitteiden kestävyys saa kiitosta, samoin yrityksen tarjoama tuki ja huolto. Fujitsu käyttää samoja ympäristöystävällisiä kylmäaineita (R32) kuin muutkin johtavat merkit ja on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen. Hintataso on keskiluokkaa; Fujitsun perusmallin ILP:n saa asennettuna ~1500–2000 €:lla, tehokkaammat mallit noin 2000–2500 €. Suomessa Fujitsu on ehkä hieman vähemmän esillä markkinoinnissa kuin Mitsubishi tai Panasonic, mutta sen maine “tee ja toimi” -laitteena elää vahvana erityisesti alan ammattilaisten keskuudessa.

Gree (ja muut uudet haastajat): Kiinalainen Gree on maailman suurin ilmastointilaitteiden valmistaja, joka on viime vuosina tullut vahvasti myös Suomen markkinoille. Gree on tunnettu kohtuuhintaisista mutta tehokkaista laitteistaan. Vuonna 2025 Gree lanseerasi uuden SP-X Nordic -malliston, joka on suunniteltu erityisesti Pohjolan olosuhteisiin suuremmalla ulkoyksiköllä ja kaksivaiheisella kompressorilla varustettuna. Tämä malli tarjoaa poikkeuksellisen hyvän lämmitystehon edullisempaan hintaluokkaan – sen lämmöntuotto -15 °C ja -25 °C ulkolämpötiloissa lähentelee kalliimpien merkkien lukemia. Gree on saanut paljon huomiota myös Amber Nordic -malleillaan, jotka on testattu toimivaksi jopa -30 °C asti. Kuluttajat ovat ylistäneet Gree-pumppujen hinta-laatusuhdetta: kohtuullisella hankintahinnalla (noin 1200–1800 € asennettuna) saa laitteen, joka tekee lähes saman kuin tunnetummat merkit. Käyttäjäpalautteissa mainitaan Greestä usein helppokäyttöisyys ja tehokkuus, laitteiden viimeistelyn taso ei ehkä yllä japanilaisten kilpailijoiden tasolle, mutta vastaa hintaa. Myös muut aasialaiset toimijat, kuten Midea, jonka laitteita myydään Suomessa usein Innova-tuotemerkillä, kuuluvat samaan kategoriaan: ne tarjoavat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja budjettitietoisille asiakkaille. Vuonna 2025 näiden merkkien suosio on kasvussa, ja ne pakottavat perinteiset valmistajat pitämään hintansa kurissa. On kuitenkin huomattava, että huolto- ja varaosapalveluiden laajuus voi olla rajallisempi uusilla tulokkailla, mutta tilanne paranee niiden aseman vakiintuessa.

Yhteenvetona markkinakatsauksesta: kuluttajalla on paljon valinnanvaraa. Laadukkaat japanilaiset merkit (Mitsubishi, Panasonic, Toshiba, Fujitsu, Daikin) tarjoavat huippuominaisuuksia, luotettavuutta ja pitkäikäisyyttä hieman korkeammalla hinnalla. Uudemmat toimijat (Gree, Innova/Midea, ym.) antavat edullisempia vaihtoehtoja, joissa perustoiminnot ja tehot ovat kunnossa, vaikka brändien maine kehittyy vielä. Kaikissa moderneissa malleissa on tietyt perusominaisuudet vakiona: invertterikompressori, kaukosäädin tai sovellusohjaus, automaattinen sulatus, useita puhallinnopeuksia ja ajastintoiminnot. Eroja löytyy lähinnä älyominaisuuksissa, muotoilussa, äänenvoimakkuudessa, sekä suorituskyvyssä äärilämpötiloissa. Alla oleva taulukko tarjoaa vertailun muutamista suosituista malleista ja merkeistä vuonna 2025.

Taulukko 2: Suosittuja ilmalämpöpumppumalleja Suomessa (2025) – vertailu ominaisuuksista, hintaluokista ja kuluttaja-arvioista

Huom: Hintatiedot ja suoritusarvot ovat arvioita tyypillisistä malleista vuoden 2025 tietojen perusteella. Kuluttaja-arviot perustuvat useiden lähteiden koontiin (asiakaspalautteet ja julkiset arviot). Yksilölliset mallit voivat poiketa arvoiltaan. Kaikki listatut mallit käyttävät ympäristöystävällistä R32-kylmäainetta ja täyttävät vähintään A++ -energialuokan vaatimukset lämmityksessä.

Taulukosta nähdään, että premium-merkit (Mitsubishi, Daikin, Panasonic, Toshiba, Fujitsu) kilpailevat hyvin tasaväkisesti: niissä kaikissa on korkeat hyötysuhteet, monipuoliset ominaisuudet ja kuluttajat ovat pääosin erittäin tyytyväisiä laatuun. Erot tulevat esiin lähinnä designissä ja joissain erityisominaisuuksissa (esim. Daikinin kondenssiveden poistoinnovaatio tai Panasonicin Nanoe X -puhdistus). Edullisempi Gree tarjoaa sekin pätevät perustoiminnot ja jopa huippuluokan lämmityskapasiteettia pakkasessa, mutta brändin maine ja pitkäaikaiskokemukset ovat vielä kehittymässä. Kuluttajalle tärkeää on varmistaa hyvä asennus ja jälkihuolto: isot merkit tarjoavat laajan asentajaverkoston, kun taas edullisempien kohdalla kannattaa käyttää kokeneita lämpöpumppuasentajia ja varmistaa takuun toimivuus.

Yhteenvetona markkinoista 2025 voidaan sanoa, että valmistajien kilpailu hyödyttää kuluttajaa: laitteista on tullut yhä tehokkaampia, hiljaisempia ja älykkäämpiä, ja samalla niiden hinnat ovat pysyneet kohtuullisina. Lähes kaikilta valmistajilta löytyy malli, joka soveltuu Suomen ilmastoon. Siksi valinnassa painavat yksilölliset tarpeet, kuten tilan koko, budjetti ja halutut lisäominaisuudet. Raportin viimeisessä luvussa annetaan vielä suosituksia eri tilanteisiin, mikä auttaa sopivan ilmalämpöpumpun valinnassa.

Yhteenveto ja suositukset eri tarpeisiin

Ilmalämpöpumppu on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja asumismukavuutta. Yhteenvetona voidaan todeta seuraavat keskeiset asiat ilmalämpöpumpuista:

• Ilmalämpöpumppu siirtää uusiutuvaa lämpöenergiaa ulkoilmasta sisätilojen hyödyksi. Sen ansiosta lämmitys voidaan toteuttaa huomattavasti edullisemmin kuin suoralla sähköllä tai öljyllä – säästöt lämmityskuluissa ovat tyypillisesti 20–50 % luokkaa, ja laite maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Samalla laite tarjoaa kesäkaudella jäähdytyksen, mitä perinteiset lämmitysmuodot eivät tee.
  
  

• Toimintaperiaatteeltaan ilmalämpöpumppu on kuin käänteinen jääkaappi: se käyttää sähköä siirtääkseen lämpöä paikasta toiseen. Teknologia on kypsää ja luotettavaa, mutta suorituskyky vaihtelee olosuhteiden mukaan. On tärkeää valita malli, joka on suunniteltu pohjoisiin oloihin (pakkaskesto) ja mitoittaa se oikein lämmitettävään tilaan nähden, jotta optimaalinen hyöty saadaan irti. Yleensä yksi sisäyksikkö riittää avaraan pohjaratkaisuun (~50 m² yhtenäistä tilaa), mutta sokkeloisissa taloissa tai kaksikerroksisissa ratkaisuissa kannattaa harkita useampaa yksikköä optimaalisen lämmönjakautumisen saavuttamiseksi.
  
  

• Käyttö ja huolto: Ilmalämpöpumpun päivittäinen käyttö on yksinkertaista – termostaatti pitää huolen tavoitelämpötilasta. Suositeltavaa on pitää pumppu päällä jatkuvasti lämmityskaudella ja antaa sen säätää tehoaan automaattisesti, sillä jatkuva päälle/pois-kytkeminen heikentää hyötysuhdetta. Automaattiasetuksissa tulee kuitenkin olla tarkkana, ettei laite viilennä turhaan talvella (vältä “Auto”–tilaa talvella, käytä mieluummin “Heat”). Suodattimet tulisi puhdistaa (imuroida/huuhdella) noin kerran kuukaudessa tai kahdessa, riippuen pölyn määrästä, jotta ilmavirta pysyy hyvänä. Ulkoyksikön ympäriltä on syytä poistaa lehdet, lumi ja jää säännöllisesti, jotta ilma pääsee kiertämään esteettä. Ammattilaishuolto (kylmäaineen tarkistus, syväpuhdistus) on hyvä teettää ~3–5 vuoden välein tai tarvittaessa, jotta laite säilyy tehokkaana ja hygieenisenä. Useimmat nykymallit ilmoittavat itse huoltotarpeesta tai suodattimen puhdistuksesta vilkkuvin merkein.
  
  

• Käyttökohteiden yhteenveto: Ilmalämpöpumppu soveltuu erinomaisesti omakotitaloihin, joissa halutaan pienentää sähkölämmityskuluja tai vähentää öljynkulutusta. Myös rivitaloasujat ja kerrostaloasukkaat (etenkin ylemmissä kerroksissa) voivat hyötyä ILP:n viilennystoiminnosta huomattavasti. Kesämökeillä pumppu tarjoaa kätevän ylläpitolämmön ja helpon viilennyksen. Autotalleissa ja verstastiloissa ILP on monesti kustannustehokkain tapa pitää lämpö plussan puolella ympäri vuoden. Ei ole liioiteltua sanoa, että lähes jokainen sähkölämmitteinen rakennus hyötyy ilmalämpöpumpusta – poikkeuksena ehkä täysin minimikäytöllä olevat tilat, joissa investointi ei ehdi maksaa itseään takaisin. Mikäli talossa on jo kaukolämpö tai maalämpö, ILP:n lisähyöty on lähinnä jäähdytyksessä ja ilman kierrätyksessä, sillä kustannussäästö kaukolämmöstä olisi marginaalinen.
  
  

• Suositukset eri tarpeisiin:
  
  

• Sähkölämmittäjälle (omakotitalo tai suuri asunto): Ilmalämpöpumpun hankinta on erittäin suositeltavaa. Valitse tehokas pohjolamalli, jonka lämmitysteho riittää kattamaan vähintään 50 % talon huipputehontarpeesta. Esim. 5 kW nimellistehoinen ILP on hyvä 120 m² taloon. Hyödyt: merkittävä säästö sähkölaskussa, investointi takaisin 3–6 vuodessa, mukavuuden lisääntyminen (tasaisempi lämpö). Pidä vanha sähkölämmitys vähintään varalla asetusarvoa pari astetta alempana, jotta pumppu tekee ensisijaisesti työn.
  
  

• Öljylämmittäjälle: Ehdota ILP:n lisäämistä öljykattilan rinnalle leikkaamaan öljynkulutusta. Pumpun tuottama “ilmainen” lämpö vähentää polttimen käyntiaikaa selvästi – kokemusten mukaan öljyä säästyy helposti 30 % tai enemmän vuodessa. Valitse laite, jossa on hyvä pakkaskestävyys, jotta se toimii mahdollisimman pitkään ennen kuin kattila hyppää mukaan. Säästöjä kertyy sekä euroina että päästöinä; lisäksi saat viilennyksen kesäisin samaan pakettiin. Tarkista mahdolliset tuet: Suomessa on ollut avustuksia öljylämmityksen vaihtoon – ILP:n asennus tukilämmöksi voi oikeuttaa joihinkin tukiin tai ainakin kotitalousvähennykseen (joka on hyödynnettävissä työkustannuksista).
  
  

• Maalämpö vs. ILP pohdinta (uusi talo): Jos rakennutat uutta taloa ja harkitset maalämpöä mutta budjetti on tiukka, yksi vaihtoehto on asentaa suora sähkölämmitys + ilmalämpöpumppu aluksi. Tämä kombinaatio on investointina paljon halvempi ja sillä pääsee ehkä 50–60 % maalämmön säästövaikutuksesta. Mikäli myöhemmin tarvetta, maalämmön voi asentaa tulevaisuudessa. Toisaalta, jos talo on isohko ja vesikiertoinen lattialämmitys on suunnitteilla, maalämpö on pitkän aikavälin ratkaisu jonka tuotto on ILP:ia suurempi. Voit myös tehdä molemmat: joissain taloissa on maalämmön rinnalla ilmalämpöpumppu tuomassa jäähdytystä kesällä (puhallinkonvektoreilla).
  
  

• Kerrostaloasujalle: Jos asunnossasi kärsit kuumuudesta kesällä, harkitse ilmalämpöpumpun (“ilmastointilaitteen”) asennusta. Tarvitset taloyhtiön luvan, mutta yhä useampi taloyhtiö sallii nykyään lämpöpumput kun tietyt ehdot täyttyvät (ulkoyksikön äänitaso, sijainti, kondenssiveden hallinta). Valitse malli, jossa on pieni ja hiljainen ulkoyksikkö. Lämmityskäytössä ILP:sta ei juuri ole hyötyä, jos talo on esim. kaukolämmössä – pidä se talvella pois päältä tai vain tarvittaessa esimerkiksi kosteuden hallintaan kylmimpinä päivinä parvekkeella. Huomaa, että kerrostaloihin on myös olemassa sisäilma-kiertoisia viilennyslaitteita, joissa ei ole erillistä ulkoyksikköä (ne puhaltavat lämpöä ulos poistohormiin), mutta niiden teho ja hyötysuhde on heikompi kuin ILP:ssä.
  
  

• Mökille: Valitse mökkikäyttöön ILP, jossa on ylläpitolämpötila-asetus +8 °C tai +10 °C. Laita talvella pumppu ylläpitomoodiin, jolloin mökki pysyy kuivana ja peruslämpimänä hyvin pienellä sähkönkulutuksella (muutama euro kuussa). Ennen mökille saapumista voit nostaa lämpötilaa etäohjauksella – monet nykymallit tukevat älypuhelinsovellusta, tai hanki erillinen GSM-pistorasia vanhempaan malliin. Kesällä voit viilentää mökkiä halutessasi, mutta usein riittää läpivedolla tuulettaminen iltaisin. Muista suojata ulkoyksikkö katolta putoavalta lumelta/ jäältä. Mökkikäytössä ulkoyksikön sijoittelussa on hyvä huomioida lumikuorma – asenna ulkoyksikkö mieluiten räystään alle tai seinätelineelle riittävän ylös, jottei katolta putoava lumi tai jää vaurioita laitetta. Varmista myös, että mökillä on perusilmanvaihto kunnossa, sillä ILP ei itsessään tuo uutta korvausilmaa sisään.
  
  

Lopuksi: Ilmalämpöpumppu on 2020-luvulla monelle kotitaloudelle kannattava investointi. Se yhdistää energiansäästön, ympäristöystävällisyyden ja asumismukavuuden: yksi laite vähentää lämmityskuluja, pienentää päästöjä ja toimii vieläpä ilmastointina kesähelteillä. Nykyiset lämpöpumput ovat teknisesti kehittyneitä ja pitkäikäisiä – oikein käytettynä ja huollettuna laite voi toimia 15–20 vuotta, jonka aikana se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Suosituksena on valita tunnetun valmistajan malli, jolla on hyvät arvostelut Suomen olosuhteissa, ja teettää asennus sertifioidulla ammattilaisella. Näin varmistat, että saat täyden hyödyn ilmalämpöpumpusta. Kokonaisuudessaan ilmalämpöpumppu edustaa modernia ajattelua: se hyödyntää uusiutuvaa energiaa arjessamme ja on konkreettinen keino kohti energiatehokkaampaa, viihtyisämpää ja kestävämpää asumista.